Muotka 2025 - 6

6. päivä joen uoma - Kellonkadottamaäytsi - Ylempi Honkavuoma n. 10,5km 

Torstaina jälleen sateinen aamu, teltta oli taas märkä. Oltiin siinä purojen risteyksessä ja tarkistin vielä kartalta, että mitä haaraa meidän pitää lähteä. Marssittiin ehkä kilsa ja sitten alkoi olla aivan liikaa suota mitä ei pitänyt olla, niin puhelin päälle ja kas ihmettä, maastokartat toimii edelleen ja väärä puro kuitenkin! Pidin sovelluksen päällä ja korjattiin linja sen avulla. Sillä on vaan hankalaa varsinaisesti suunnistaa, koska (ilman nettiä?) se ei anna tarkentaa kovin lähelle ja se sijainti muutenkin hyppii ja nykii ja välillä jumittaa ja sitten hyppää johonkin. Noo onneksi ei ehditty pidemmäs ja kiva että nyt oli Heikki päällä, niin sai jälkikäteen katsoa mitä ihmettä tuli tehtyä:

Heikin tallentamat kuviot

Linjan korjauksen jälkeen alettiin lähestyä Kellonkadottamaäytsiä, ja paitsi että sillä oli hauska nimi, nyt oli komea! Tän reissun huikeimmat maisemat! Kanjoni ja sen pohjalla menevä joki ensin nousi ja sitten laski. Laitettiin päiväleiri pystyyn kallioille n. 4,6km (Heikin mittaus, mutta siinä taitaa olla mittauspisteiden asetus 20min tai 30min välein, niin se vetää vähän mutkia suoriksi) jälkeen, ja mikä tuuri että just silloin alkoi sataa enemmän. Olin kantanut Lakin rinkkaa ja se sai mennä ihan vapaana, teki varmasti hyvää selälle. Välillä se meni 5-10m mun edellä ja koko ajan sai sellaisen "mutta nyt täytyy mennä äitin taakse" ja pyörähti ja palasi mun taakse marssimaan. 😀 Pönttö. Tämä on joku sen vaellusmoodi koska ei se arjessa ikinä tee tällaista.




Nopea tauko

Kellonkadottaman alku







Reitti oli paikoin aika... haastava

Kyllä on koloja mihin se kello on voinut kadota!


Pussinskyi



Vähän siinä joutui sadetta pitelemään ja päätettiin pitää lounaan jälkeen englantilainen teehetki. En tiedä miten se eroaa suomalaisesta, mutta se nyt vaan on aina englantilainen. Englannissa sataa aina, nih. "Tilanne vaatii pötköttelyä" c minä kun sade edelleen teehetken jälkeen jatkui.




No lopulta se taukosi ja päästiin lähtemään, muistaakseni taas hieman märän ulkoteltan kanssa. Marssi vei meidät Ylemmälle Honkavuomalle (se on joki) ja sen yli. Joen rannassa meni ihan hyvä polku, vaikka sitä ei taaskaan oltu karttaan merkattu. Kiinnostaisi millä kriteerillä polku merkataan. Huomasin, että mulla fleksissä ollut Paju haisteli jotain ja alkoi kovasti vetää. Jossain vaiheessa myös mun takana, äitillä vetoliinassa tullut Lakki murahti ihan pienesti. No ei mennyt kauaa kun edessä näkyi jotain vaatteita, pysähdyin ja kuiskasin että ihmisiä, pakoon!! Siirryttiin polulta ylemmäs ja ohitettiin se leiri näkemättä ketään. Nauratti, että ensireaktio on poistua niin äkkiä ettei he näkisi meitä. Laitettiin teltta pystyyn ehkä puoli kilsaa edemmäs. Matkalla oli ollut paljon kivoja telttapaikkoja mutta ei maltettu jäädä, ja nyt sitten mun kriteerit 1) vanha mänty 2) hyvä ranta 3) nuotiopaikka osoittautui ylivoimaisiksi, ja saatiin mänty ja nuotio mutta soinen ranta. No, oli kauhean kylmä, tuuli ja mittari näytti vain +8C ja loppujen lopuksi ketään ei huvittanut käydä pesulla eikä istua nuotiolla niin se siitä.


Löydettiin joku hautausmaa




Voitaisko ylittää tämä?





-> jatkuu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti