Iltamarssi oli lyhyt. Laitettiin leiri pystyyn Hankikoskelle, koska siinä oli ainakin kiva ranta, mistä pääsisi pesulle, ja päätettiin kiertää eteläpään kierros ilman kamppeita. Valinta oli tosi onnistunut, koska parempaa leiripaikkaa ei etelän lenkillä olisi ollut. Vähän jännitti, jos joku tulee paikalle ja menee pöllimään meidän kamoja, mutta käveltyämme puolet parkkiksella ei ollut yhtään autoa eikä oltu muutenkaan nähty koko aikana ristin sieluakaan, niin mistäpä sinne ketään tulisi. Hankikosken kodan vieraskirjassa oli kyllä pari päivää aiemmin maininta melojista. No, siellä oli kamat koskemattomina kun takaisin päästiin. On aina ihanan kevyttä kävellä välillä ilman mitään kantamuksia, kroppa varmaan palautuu siinä.
Jälleen kerran kamat kasaan
Lämmin sää sai nämä lutraamaan koko ajan, onneksi ne myös kuivui nopeasti
Joessa oli tuollaisia hauskoja taskuja, kaikki vastarannalla...
Hanhikosken kota tarkastettu
Vieraskirjakyylä
Päätettiin kiertää eteläpään lenkki vastapäivään
Yhteen kuivapussiin mukaan arvotavarat, vesipullo ja rusinoita sokerin kohottamiseen. Ea-laukku tuli mieleen kun oltiin jo lähdetty, ei palattu hakemaan sitä teltasta.
Hattuvaara, Lakki vaarassa?
Noniin otetaas taas yhteiskuva
Nätisti nyt
Aina kun näen heitä, en voi olla ajattelematta, miltä tuntuisi olla etana ja asua tuolla poimuissa
"laita se pentu sinne kuvaan kanssa"
Sieni, voi Sieni
Joen vastarannalla
Metsäinen lakki
Takaisin leiriin
Sitten taas nämä päivän tärkeimmät hommat
Heitä on joka paikassa
En harrasta ketjupantoja arjessa ikinä missään, mutta vaelluksella se on hyvä vara, jos valjaat hajoaisi. Ketju ei kastu eikä ala haista kuten meidän normi pannat.
-> jatkuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti